Laatokan Karjalassa syntynyt tulisieluinen Tekla Hultin ei v©Þlitt©Þnyt mit©Þ muut h©Þnest©Þ ajattelivat. H©Þn j©Þrkytti is©Þ©Þns©Þ lukemalla itsens©Þ ylioppilaaksi ja h©Þnest©Þ tuli Suomen ensimm©Þinen naispuolinen filosofian tohtori. Hultin ymm©Þrsi ett©Þ avain miesten maailmaan 1800-luvun naisena oli hankkia korkein mahdollinen koulutus. Viimeisetkin lasikaton sirpaleet tipahtivat, kun Hultin ryhtyi P©Þiv©Þlehden toimittajaksi. Sensuurin lakkautettua P©Þiv©Þlehden h©Þnest©Þ tuli Is©Þnmaan Yst©Þv©Þn p©Þ©Þtoimittaja. Kun sekin lakkautettiin, Hultin sai valtion viran, vaikkei naisella sellaisenkaan teht©Þv©Þ©Þn pit©Þnyt olla mit©Þ©Þn asiaa. Sortovuosina nuorsuomalainen Tekla Hultin kuului vastarinnan k©Þrkikaartiin. Sittemmin h©Þn rakensi yhteiskuntaa leip©Þty©œns©Þ ohella kansanedustajana ja poliittisen sis©Þpiirin j©Þsenen©Þ. Hultin kirjoitti ja puhui naisten ©Þ©Þnioikeuden ja tasa-arvoisen avioliiton puolesta. Pohjaton uteliaisuus ajoi naista eteenp©Þin. Hultin kolusi Pariisin, Berliinin, K©œ©œpenhaminan, Lontoon ja l©Þhti Norjaan juuri sill©Þ hetkell©Þ kun maa kes©Þll©Þ 1905 itsen©Þistyi. Tuo matka vahvisti h©Þnen pitk©Þaikaista unelmaansa Suomen itsen©Þisyydest©Þ, jota kohti h©Þn kulki Suomen mahtimiehen senaattori Leo Mechelinin rinnalla. Hultin tiesi tekev©Þns©Þ historiaa, mutta j©Þ©Þv©Þns©Þ unohduksiin miesten taakse. "Tekla ́ Tahtonaisen el©Þm©Þ" kertoo naisn©Þk©œkulman yli sadan vuoden takaisista Suomen historian k©Þ©Þnnekohdista. Tekla Hultin avasi naisille monta ovea kolkutellen niit©Þ aina Britannian kuningaskunnassa asti yhdess©Þ englantilaisten suffragettien kanssa.